Rotu

Historia

Kesäkuussa 1981 Grace ja Joe Rugan pihaan Kalifornian Lakewoodissa ilmestyi ruokaa pyytämään kaksi nälkäistä pitkäkarvaista kotikissaa, musta ja mustavalkea. Näillä oli hassut kaarevat korvat. Nuo kissat oli ”Shulamit”, curlien esiäiti, jonka pitää löytyä jokaisen aidon Amerikan curlin sukutaulusta ja sen sisar ”Panda”. Vaikka Shu oli kovin suojelevainen sisartaan kohtaan, se katosi kahden viikon kuluttua. ”Shu” hurmasi Rugan pariskunnan ja kotiutui. ”Shu” sai ensimmäiset pentunsa puolen vuoden kuluttua Rugille tulonsa jälkeen ja yllätykseksi kahdelle pennulle neljästä syntyneestä tuli myös kippurat korvat. Tämä aiheutti pitkään kestävän huomion kissamaailmassa, alettiin pohtia tuon tuolloin vielä tuntemattoman ominaisuuden geneettistä pohjaa.

Rodun suunnitelmallinen jalostus alkoi 1983, toiveena saada näille kippurakorvaisille kissoille oman rodun status, ehkä myös näyttelyoikeudet. Kuuluisa englantilainen kissageneetikko Roy Robinson tutki tiedot 83 pentueen 383 pennusta ja totesi kyseessä olevan autosomaattisesti dominoivan ominaisuuden. Tämä tarkoittaa että ominaisuus periytyy kun kippurakorvaisuuden aiheuttava geeni peritään ainakin toiselta vanhemmalta. Joulukuussa 1998 Robinson raportoi ”Journal of Hederity”-lehdessä ettei ollut löytänyt perinnöllisiä haitallisia ominaisuuksia liittyneenä tähän kippurakorvaisuuteen. Tämä tieto takasi väylän uudeksi ja terveeksi roduksi – jolla oli mahtava luonne. Myös tunnettu geneetikko Solveig Pflueger päätyi omissa tutkimuksissaan samaan tulokseen, että kyseessä on spontaanin mutaation aiheuttaman dominoivan geeni, johon ei liity haitallisia ominaisuuksia.

Amerikan curlit esiteltiin ensimmäisen kerran yleisölle Palm Springsin CFA-näyttelyssä 23. lokakuuta 1983. Curlien ensimmäinen standardi kirjoitettiin ja sovittiin, että jalostukseen saa käyttää kotikissoja, joilla on curlimainen rakenne. Tämä oli tietenkin tehtävä, koska koko rotu pohjautuu vain yhteen kissaan, jolta tuo kippurakorvaisuuden geeni on peräisin.

Ensimmäinen curli curlille-astutus tehtiin tammikuussa 1984. Tästä yhdistelmästä syntyi ensimmäinen tunnettu homotsygootti curli ”Play it By Ear”, mustavalkea uros, jonka kaikilla pennuilla oli kaarevat korvat riippumatta siitä millaiset korvat pentujen emoilla oli. Tuon jälkeen on toki tehty curli-curlille astutuksia, myös homotsygootti-astutuksia, mutta geneettisiä ongelmia ei ole todettu.

American Curlit hyväksyttiin rekisteröitäväksi CFAssa 1986 ja sai ”Provinsional Statuksen” 1991, 1993 rotu sai Champion-oikeudet. Ensimmäinen lyhytkarvainen curli syntyi ”Shun” kolmannessa pentueessa, ja näitä syntyi lisää ”Shun” jälkeläisille, joten rodulle hyväksyttiin molemmat karvanpituudet. Rodun historiasta johtuen myös kaikki värit ja kuviot, naamiollisetkin hyväksyttiin (”Shun” ensimmäisessä pentueesa oli naamiollinen pentu).

FIFessä pitkäkarva (ACL) – ja lyhytkarva (ACS) curlit hyväksyttiin serttioikeuksin 2003 alusta.

Ensimmäinen curli tuotiin Suomeen vuonna 2001.

 

Ulkonäkö

Rakenteeltaan curlit ovat elegantteja
keskikokoisia kissoja, tasapainoiset mittasuhteet ovat kokoa tärkeämmät. Urokset ovat kookkaampia kuin naaraat. Ne ovat melko lihaksikkaita ja hoikahkoja. Häntä on vartalon pituinen, siis melko pitkä. Silmät ovat melko suuret, kirkkaat ja saksanpähkinän muotoiset.

Rodun selvin tunnusmerkki ovat tietenkin kaarevat korvat. Näyttelycurlien korvien kärjet kaartuvat pehmeästi suoraan taaksepäin (90-180 astetta). Mikään tietty aste ei ole etusijalla vaan sekä 90:n että 180 asteen korvat ovat hyviä sinänsä. Suorakorvaisia ja kissoja, joilla on vain hieman kaartuneet korvalehdet voidaan käyttää jalostukseen, mutta näyttelykissoiksi niistä ei ole. Lemmikkeinä ne ovat yhtä ihania kuin kippurakorvaiset sukulaisensa, sillä luonne ja muu ulkonäkö on tietenkin sama korvien kaarevuudesta riippumatta. Curlien korvalehti on rustottunut melko jäykäksi (kuten ihmisellä) vähintään 1/3 korkeudesta, korvien kärjet ovat pyöristyneet ja taipuisat.

Sekä lyhyt- että pitkäkarvamuunnoksella on hieno silkkinen turkki ja mahdollisimman vähän pohjakarvaa mikä tekee turkista todella helppohoitoisen. Kaikki värit ovat sallittuja. Silmien väri saa olla mikä tahansa (sininen, keltainen, vihreä tai oranssi) paitsi naamiomuunnoksilla, eli siamvärisillä, silmien värin tulee aina olla sininen. Pitkä- ja lyhytkarvainen curli ovat ns. sisarrodut ja niitä saa kasvatuksessa käyttää yhdessä, eli samassa pentueessa voi olla sekä pitkäkarvaisia että lyhytkarvaisia curleja, lyhytkarvaisuus on kissoilla dominoiva ominaisuus. Molemmat karvanpituudet arvostellaan kategoriassa II erikseen jaettuna yhteentoista eri väriryhmään, turkin värityksestä ne voivat näyttelyissä saada maksimissaankin vain 5 pistettä.

Väriryhmät

Ryhmä 1: Yksiväriset ei punaisella

Ryhmä2: ryhmän 1 värit valkolaikkuisena

Primecurl Fine Evangeline (ACL n 09)

Ryhmä 3: agoutimuunnokset ei punaisella

Ryhmä 4: ryhmän 3 värit valkolaikkuisena

Ryhmä 5: puna/kilpikonnavärit

Ryhmä 6: ryhmän 5 värit valkolaikkuisena

Ryhmä 7: hopeavärit

Ryhmä 8: hopeavärit valkolaikkuisena

Ryhmä 9: valkoiset

Ryhmä 10: naamiovärit (siamvärit)

Ryhmä 11: naamiovärit valkolaikkuisena

Kiitos kuvista Heikki Siltala, http://catza.net/